Dialogi, työelämän väärinymmärretty supervoima

Elina Pihlantie
10.2.
2 min käytetty lukemiseen

Sana "dialogi" kaikuu nykyään kaikkialla työelämäkeskusteluissa. Mutta onko kyseessä vain hieno synonyymi jutustelulle vai piileekö sen takana jotain syvempää? Pureudutaan seuraavaksi siihen, miksi juuri dialogi on organisaation oppimisen tärkein polttoaine.

Matka kohti merkitystä

Sana "dialogi" juontaa juurensa kreikan kielen sanoista dia (jonkin läpi tai kohti) ja logos (merkitys, sana tai puhe). Dialogin syvin olemus onkin siis liikettä kohti yhteistä merkitystä. Usein dialogia kuvataankin osuvasti yhdessä ajatteluna. Se ei ole paikallaan pysymistä tai omien kantojen pönkittämistä, vaan yhteinen muutosmatka, jonka polkua ei ole ennalta lukittu, vaan siinä annetaan tilaa uusille oivalluksille ja ajatusten virtaukselle.

Kommunikointi vs. Dialogi: Mikä on ero?

Meillä on taipumus käyttää näitä sanoja synonyymeina, mutta niiden välillä on ratkaiseva ero:

Kommunikointi (communicare): Sen tavoitteena on tiedon jakaminen ja toisesta välittäminen. Jos kaksi ihmistä suljetaan samaan tilaan, meillä on luontainen tarve täyttää hiljaisuus ja kommunikoida.
Dialogi: Tavoitteena on tiedollinen muutosmatka. Se ei tyydy vain siirtämään tietoa paikasta toiseen, vaan se pyrkii luomaan uutta yhteistä ymmärrystä.

Tämä on keskeinen syy, miksi työelämään tarvitaan nimenomaan lisää dialogia. Kommunikaatio on helppoa ja suoraviivaista, mutta se ei välttämättä muuta mitään. Dialogi sen sijaan on haastavaa, koska se vaatii meiltä enemmän.

Luottamus on dialogin kasvualusta

Dialogi ei synny ilman tukea. Se vaatii ilmapiirin, jossa on tilaa avoimuudelle ja jossa ei ole valmiiksi "oikeita" vastauksia. Tilan, jossa tarkoituksena on törmäyttää ideoita ja oletuksia.

Tämä törmäyttäminen on mahdollista vain, jos pohjalla on vahva luottamus ja kunnioitus. Ilman niitä emme uskalla puhua vaikeista asioista, vaan jäämme kohteliaan kommunikoinnin tasolle, jossa vain myötäillään ja vältellään kitkaa. Tällöin ajatus ei liiku, eikä oppimista tapahdu.

Dialogitimantti: Neljä taitoa, jotka jokaisen tulisi hallita

William Isaacs (1999) kuvaa dialogista vaatimuksia klassikkoteoksessaan "Dialogi ja yhdessä ajattelemisen taito". Hän esittelee dialogitimantin, jonka neljä kärkeä muodostavat dialogin ytimen:

Kuuntele: Ole läsnä ilman tarvetta keskeyttää tai valmistella omaa vastaustasi.
Kunnioita: Näe toisen näkökulma arvokkaana, vaikka olisit eri mieltä.
Odota: Hillitse tarve tehdä nopeita johtopäätöksiä. Anna tilaa oivalluksille.
Puhu suoraan: Uskalla asettua haavoittuvaan asemaan ja sanoa se, mikä on totta.

Dialogissa on uskallettava luopua kontrollista. Sen suurin voima ja samalla suurin haaste on se, ettei kukaan voi yksin määrittää sen lopputulosta. Suunnan määrittää kokonaisuus.

Miksi tämä on elintärkeää oppiville organisaatioille?

Oppimisen kontekstissa dialogi on avainroolissa. Se auttaa meitä:

● Löytämään sen, mitä meidän tulisi oikeasti oppia.

● Jakamaan hiljaista tietoa tiimien välillä.

● Kehittämään toimintaa reflektoinnin ja palautteen kautta.

Synnyttämään aitoa, yhteistä halua muuttua. Tämä on usein onnistuneen muutoksen kriittisin, mutta samalla aliarvostetuin tekijä.

Käytännössä tämä tarkoittaa rakenteita. Edelläkävijäorganisaatiot hyödyntävät jo nyt esimerkiksi IT-alalta tuttuja retroja (retrospektiivejä), jotka ovat tyylipuhtaita dialogisia hetkiä.

Loppupäätelmä

Dialogin vaikuttavuus on hämmästyttävä: se luo tunteen kuulluksi tulemisesta, avaa solmuja ja vahvistaa yhteenkuuluvuutta. Se on tulevaisuuden tärkein työelämätaito, sillä se kehittää ajatteluamme ja systeemistä ymmärrystä niin yksilö- kuin yhteisötasolla.

Se vaatii kuitenkin rohkeutta: rohkeutta pysähtyä, avoimuutta uusille ajatuksille ja taitoa fasilitoida dialogia.

Helpoin tapa lähteä liikkeelle on ottaa käyttöön jokin valmis rakenne. Ensimmäisenä askeleena voit tutustua esimerkiksi retrospektiiveihin tai Motorola-malliin ja lähteä kokeilemaan niitä käytännössä omalla työpaikalla. Käykää samalla läpi dialogitimantin neljä vaatimusta ja sopikaa, että pidätte niistä kokeilun aikana kiinni.

Dialogi on taito, joka kehittyy vain tekemällä.