Oppimisen edellytykset muuttuvassa maailmassa

Elina Pihlantie
23.1.
3 min käytetty lukemiseen

Henkilöstön oppimistaidot ovat kriittisessä roolissa tämän päivän työelämässä. Kyky oppia tuo varmuutta ja joustavuutta muuttuvassa maailmassa, mikä lisää resilienssiä ja vähentää stressiä. Sanotaankin, että ihmiset, joilla on hyvät oppimistaidot suhtautuvat optimistisesti muutokseen ja uskaltavat mennä sitä kohti.

Tutkimukset osoittavat, että jatkuva oppiminen tukee henkistä hyvinvointia ja jopa ehkäisee kognitiivista rappeutumista. Oppiminen tuo iloa, pitää mielen virkeänä ja vahvistaa psykologista pääomaa.

Uuden oppiminen vaatii kuitenkin aina ponnistelua ja energiaa. Kovalevyn ollessa täynnä, unohdamme asioita ja ajatus uuden järjestelmän käyttöönotolta vielä kaiken päälle voi tuntua ylivoimaiselta. Miten käy oppimisen, kun opittavaa on enemmän, kuin koskaan, mutta aikaa sille on vähemmän, kuin aiemmin?

Miten varmistamme, työpaikoilla hyvät oppimisedellytykset myös silloin, kun ympärillä kaikki muuttuu?

Motivaatio. Oppiminen alkaa motivaatiosta

Oppiminen alkaa motivaatiosta. Siksi oppimista suunniteltaessa on hyvä pysähtyä pohtimaan, millaiset tekijät kannattelevat aikuisen oppimista arjessa. Aikuisoppijan motivaatiota ohjaavat neljä keskeistä tekijää (Lemmetty, Hämäläinen ja Collin, 2022.):

Hyötynäkökulma

Aikuisen oppimisen motivaatiota vahvistaa merkittävästi se, että oppimiselle on selkeä ja koettu syy. Oppiminen tuntuu mielekkäältä silloin, kun siitä on konkreettista hyötyä: se auttaa ratkomaan työssä eteen tulevia haasteita, kehittämään omaa osaamista tai etenemään uralla.

Kun oppija oivaltaa, miksi tietyn asian oppiminen on hänelle merkityksellistä juuri nyt, hän on myös valmis investoimaan siihen aikaa ja energiaa.

Itseohjautuvuuden näkökulma

Aikuinen haluaa vaikuttaa itseään koskeviin asioihin – myös oppimiseensa.

Sisäinen motivaatio ja itseohjautuvuus ruokkivat toisiaan: kun oppijalla on mahdollisuus tehdä valintoja, ottaa vastuuta ja edetä omalla tavallaan, oppiminen syvenee. Työympäristössä tämä voidaan huomioida esimerkiksi riittävänä väljyytenä keinoissa ja tavoissa ja näiden tarjoamisessa ja siinä miten ne voidaan kokea omakohtaisesti.

Sosiaalinen konteksti

Työyhteisö on yksi aikuisen tärkeimmistä oppimisympäristöistä ja vuorovaikutus merkittävin oppimisen mahdollistava tekijä. Suuri osa oppimisesta tapahtuu arjessa: kollegalta kysymällä, yhdessä pohtimalla ja toisten toimintaa seuraamalla.

Kokemus yhteenkuuluvuudesta ja turvallisesta ilmapiiristä tukee oppimismotivaatiota. Kysytkö kollegalta vai Copilotilta?

Kokemuksellisuus

Aikuisoppijalla on aina mukanaan aiempaa elämän- ja työkokemusta, joka toimii uuden oppimisen pohjana. Uusi tieto kiinnittyy siihen, mitä on jo koettu, nähty ja eletty.

Oppiminen tuntuu erityisen mielekkäältä silloin, kun se auttaa ymmärtämään omia kokemuksia paremmin ja tarjoaa välineitä toimia jatkossa viisaammin, sujuvammin tai vaikuttavammin.

Kun oppimista suunnitellaan työpaikalla, nämä näkökulmat voivat toimia käytännöllisenä tarkistuslistana.

Tarjoaako uuden oppiminen käytännön hyötyä, mahdollistaa sisäisen motivaation, sisältää mahdollisuuden oppia yhdessä vuorovaikutuksessa ja tarjoaa jotakin uutta kulmaa oman kasvun ja kehittymisen tueksi?

Muisti. Olennaista muistamisen kannalta on asioiden käsittely

Muistaminen on aktiivista tekemistä, ei tiedon mekaanista tallentamista. Muisti vahvistuu käytössä. Oppimisen suunnittelussa ratkaisevaa ei ole vain se, mitä opitaan, vaan millaisia mahdollisuuksia arki tarjoaa opitun jatkotyöstämiselle.

Yksikään koulutus tai kurssi ei sellaisenaan muutu osaamiseksi, ellei opittua työstetä aktiivisesti arjessa. Se, mihin ei palata, mitä ei kokeilla eikä sovelleta, unohtuu nopeasti.

Vuorovaikutus kollegoiden kanssa syventää oppimista ja auttaa soveltamaan opittua työtilanteissa, joissa uutta tietoa otetaan käyttöön, sanoitetaan ja jaetaan muiden kanssa. Juuri arjessa syntyvät ne yhteydet, joiden varaan muistaminen rakentuu.

Tarkkaavaisuus. Kun huomio poukkoilee, syvällinen ajattelu ja asioiden jäsentäminen vaikeutuvat.

Tiesitkö, että kultakalan keskittymiskyvyn sanotaan olevan noin yhdeksän sekuntia?

En minäkään – opin sen vasta Hausin julkaisusta Jotta jokainen voisi oppia, jossa käsitellään keskittymiskykyä.

Entä arvaatko, kuinka pitkään ihmisen tarkkaavaisuuden on arvioitu kestävän?

Noin kahdeksan sekuntia.

Siinä on jo paljon huomioitavaa oppimisen suunnittelijalle.

Useiden tutkimusten mukaan ihmisten tarkkaavaisuuden kesto on lyhentynyt ajasta ennen älylaitteita. Samalla kykymme moniajoon on vahvistunut. Tämä ei kuitenkaan tarkoita parempaa oppimista – pikemminkin päinvastoin. Kun huomio poukkoilee, syvällinen ajattelu ja asioiden jäsentäminen vaikeutuvat.

Keskittymiskyvyn rapautuminen ei ole vain yksilön vika. Elämme ympäristössä, joka on rakennettu kilpailemaan huomiostamme jatkuvasti. Ilmoitukset, keskeytykset ja informaatiotulva heikentävät kykyämme pysähtyä, ajatella ja oppia kunnolla.

Helsingin Sanomat nosti hiljattain esiin huolen sosiaalisen median ja tekoälyn vaikutuksista oppimiseen. Luetun ymmärtäminen heikkenee, pitkäjänteinen ajattelu käy vaikeammaksi ja oppiminen jää helposti pinnalliseksi. Sama ilmiö tunnistetaan niin korkeakouluissa kuin työelämässä.

Jos haluamme tukea oppimista, emme voi sivuuttaa huolta tarkkaavaisuuden hapertumisesta. Tarvitaan tietoisia valintoja, joilla raivataan tilaa keskittymiselle, ajattelulle ja oppimiselle.

Lopuksi. Tervetuloa ajatustyön aikaan

Ajatustyö on paljon enemmän kuin tehtävien suorittamista. Se vaatii tilaa, väljyyttä ja sisäistä motivaatiota. Se syntyy työn ilosta, luottamuksesta ja kokemuksesta, että oppiminen kannattaa – ja että se on mahdollista.

Tässä kohtaa osaamisen kehittäminen ei ole enää vain strateginen väline, vaan työelämän muotoilua kestävämmäksi ja inhimillisemmäksi. Kun ihminen kokee oppivansa, hän voi paremmin. Kun hän voi paremmin, hän sitoutuu. Ja kun hän sitoutuu, hän tuo koko enemmän arvoa.

Oppimisella ja mahdollisuudella kehittää itseään on merkittävä arvo sille, kuinka työssä jaksetaan ja voidaan. Oppiminen ei ole vain keino saavuttaa liiketoiminnallisia tavoitteita, vaan oppimisen keinoin vahvistamme ihmisten hyvinvointia, merkityksellisyyden tunnetta sekä pitkäjänteistä kyvykkyyttä kohdata tulevaisuuden muutokset.

Jatketaan keskustelua 05.02.2026 Jyväskylässä!

SKILLE 360 Jyväskylän tapahtumassa kokoamme saman pöydän ääreen tutkimuksen, yritysten käytännön ja elinkeinoelämän näkökulmat ja etsimme keinoja vahvistaa oppimisen edellytyksiä arjen työssä. Saat mukaasi ideoita ja keskustelunavauksia siitä, miten rakennat entistä oppivampaa ja resilientimpää organisaatiota. Lue lisää: https://www.skille.fi/skille-360-jyv%C3%A4skyl%C3%A4